Ohjeita ja oppimisen tukirakenteita

Opiskelun tukirakenteet on tärkeää upottaa niin fyysiseen kuin virtuaaliseenkin ympäristöön. Erilaiset ohjaavat tekstit, kuvat ja videot auttavat oppijaa. Oppija voi myös itse rakentaa omaa oppimisympäristöään, erityisesti virtuaalisia apuvälineitä, kuten muistiinpanoja, valokuvia, videoita, miellekarttoja, linkkilistoja, aikatauluja, verkostoja ja muita vastaavia.

Ohjeiden ja tukirakennelmien tulisi olla mahdollisimman selkeitä. Kannattaa siis lähteä pienestä liikkeelle ja testaillen.

Pienet sovellukset

Pearltrees
www.pearltrees.com

Pearltrees-palvelua toimii eräänlaisena aineistojen ja kokonaisuuksien hahmottajana. Ajatuksena on poimia verkosta linkkejä ja muodostaa niistä "helmipuita".

Helmipuita voi linkittää muihin helmipuihin ja jakaa muille. Helmipuita voidaan rakentaa myös yhdessä.

Helmien poiminta helpottuu asentamalla selaimeen pieni lisäosa, jota painamalla helmet poimitaan ja linkitetään nopeasti puuhun.

Katsoaksesi helmipuita, et tarvitse tunnuksia, mutta käyttöä varten kyllä.

Esimerkki: http://pear.ly/cAEL5

Padlet
www.padlet.com

Padlettiä voi käyttää nopeaan ideointiin. Opettaja avaa seinän ja määrittää millaisin oikeuksin muut seinälle kirjoittavat. Osallistujat klikkaavat seinää ja kirjoittavat avautuvaam ruutuun ajatuksensa. Myöhemmin ajatuksia voidaan vielä ryhmitellä. 

Padletin voi myös upottaa. esim blogiin.

Yksittäistä taulua varten et tarvitse tunnusta, eikä opiskelijat tarvitse tunnusta käyttääkseen. Taulujen hallintaa varten tunnuksia kuitenkin tarvitaan.

Testiympäristö: http://padlet.com/wall/ajatusriihi
Käyttäjätunnus: simo.sosiaalinen@gmail.com
Salasana: KAISA KERTOO

Trello
www.trello.com

Trelloa voidaan käyttää esim.

• työlistoina
• projektin hallintaan
• erilaisiin ryhmittelyihin
• aikataulujen laadintaan

Trellon seinää voi katsoa ja tiettyihin äänestykssiin voi osallistua ilman tunnuksia. Sisältöjen työstämiseen tarvitaan tunnus. Trellon seiniä voidaan työstää yksin tai kaverin kanssa. Se voidaan jakaa avoimesti kaikille luettavaksi.

Esimerkki: https://trello.com/b/VqucZcbl/porter-ja-some

Socrative 
www.socrative.com

Socrative on ilmainen työkalu, jolla voi tehdä kyvyitä kyselyitä. Kysymykset voivat olla monivalinta- tai avoimia kysymyksiä.  Avoimiin kysymyksiin voidaan antaa myös oikea vastaus.

Vastausta varten opettaja antaa oppilaille osoitteen ja koodin omaan huoneeseensa.

Vastaukset voivat olla henkilökohtaisia tai ryhmän vastauksia. Vastaamisesta voidaan tehdä myös pienimutoinen kisa.

Vastauksista opettaja saa raportin, jonka voi avata esimerkiksi Excelissä. Raportista näkee vastaukset sekä tarvittaessa myöskin oikein vastauksien määrät.

Opettaja tarvitsee siis tunnuksen, vastaaja ei. 

Testiympäristö: m.socrative.com

Luokkahuoneen numero on: 379261

Muita

Somepalveluja, joihin ei tarvitse kirjautua on listattu Annen blogissa.

Vinkkejä kehitystöiden tekemiseen

Viime etätapaamisen yhteydessä lupasimme koostaa vinkkejä ja linkkejä mm. videoiden ja kuvien käytöstä osana opetusta.

Peruslinkkien lisäksi otimme koosteisiin mukaan myös tekijänoikeuksiin liittyvät näkökulmat, jotta pystytte nopeasti tarkistamaan mitä saa käyttää ja millä ehdoilla. Linkkejä voi jakaa myös opiskelijoille tiedoksi.

 

Videot: https://sites.google.com/site/someopaste/somepalvelut/videot-verkkoon

Kuvat: https://sites.google.com/site/someopaste/kuvanjako

Blogger: https://sites.google.com/site/someopaste/googlen-palvelut#TOC-Blogger-blogi

OPSista oppimisprosessiin http://oppijalahtoisyys.wikispaces.com/OPS+oppimisprosessiksi

Vertaistunnit talteen

Muistattehan kirjata tunnit talteen! Tunnit kerätään GoogleLomakkeella. Ohjeistus esityksessä. Muistathan kysyä myös meiltä apua.

Blogi on hyvä apuväline opettajalle ja oppijalle

Blogeja käytetään koulumaailmassa paljon. Annen vanha listaus blogien hyötyjä opetuksessa:

• ammattilaisena kasvamisen väline, itsereflektion paikka, oppimispäiväkirja     
• työpäiväkirja, suunnittelun ja ajatusten järjestämisen väline
• usean osallistujan työtila, ajatusten kehittelemisen ja ideoitten jakamisen paikka     
• varaventtiili, tuntojen tulkki    
• keino luoda omaa verkkoyhteisöä, tavoittaa kollegoita ja hengenheimolaisia
• ohjauksen väline 
• tiedottamiskanava
• hyvän aineiston varasto, linkkiliiteri, verkkoaarteiden kokoelma
• opetuksen toteuttamisen väline (oppituntitehtävä, projektitehtävä, tutkimustehtävä, keskustelutehtävä, koko kurssin tapahtumapaikka)
• väline, jolla opiskelijat tuottavat kurssityönsä
• paikka koulujen väliselle yhteistyölle (myös yli maarajojen)

Blogi verrattuna wikiin? Tiiviisti voisi sanoa, että blogin tärkeimpiä puolia ovat:

• reflektointi     
• usein henkilökohtainen     
• nopea julkaisu     
• hetkessä kiinni    
• kommentointiketju näkyy selkeästi

Wikin keskeisiä ominaisuuksia taas ovat:

• pienestä siemenestä kasvava
• prosessikirjoittaminen
• tiedon rakentaminen
• version hallinta / historia
• kommentointi ei aina kovin joustavaa

Wikiä ei voi kirjoittaa reaaliaikaisesti yhtä aikaa samasta kohdasta. Sellaiseen työskentelyyn sopivat paremmin jaetut dokumentit (kuten Googlen ja Sky Driven dokumentit) tai Etherpad (ks. ohje). Wikityöskentelyssä on tärkeää sopia työtavasta. Opiskelijoille tai ryhmille voi jakaa vastuualueet ja vaikka omat sivut, joita editoivat. Näin toimi esimerkkinä käytetty Kompo-wiki.

Molempiin voi upottaa sisältöä, esimerkiksi videoita, diaesityksiä tai kuvia. Molemmat toimivat myös mobiililaitteilla, mutta toimivuutta kannattaa testata ennen opiskelijoille esittelyä.

Bloggaaminen sujuu vaikka junassa.

Oppimisen suunnittelua ja muotoilua

Kuinka rakennan selkeän ja toimivan toteuksen verkkoon? Miten vaiheistan, miten ohjeistan, miten luon vuorovaikutusta?

Alkuvaiheessa verkko palvelee luontevasti sisältöjen jakelun kanavana. Kun ympäristö ja erilaiset vuorovaikutukselliset ja yhteistyötä tukevat verkkopalvelut käyvät tutuiksi, mieli palaa opettajalla kohti aktivoivaa ja interaktiivista toteutusta.

Tulevaisuuden työelämä on osittain erilaista, kuin eilisen työelämä. Kehityspolkuja arvioidaan, jotta osattaisiin opettaa oikeita asioita. Vahva näkemys on, että keskiöön nousevat tietojen sijaan kompetenssit, kyvyt ja taidot (esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaidot ja tiivistelmä 10 tulevaisuuden työntekijän avainosaamista). Sosiaaliset taidot ovat aina tärkeitä, samoin oman työn ja oppimisen ohjaaminen. Alalla kuin alalla tarvitaan myös medialukutaitoa ja viestintäteknistä osaamista.

Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta on julkaissut useita hyviä diasarjoja, joissa hän viitoittaa ammatillisen opetuksen tulevaisuutta. Hän korostaa oppijalähtöisiä, avoimia oppimisympäristöjä, sosiaalisen median hyödyntämistä ja työelämälähtöisyyttä. Opetushallitus on tuottanut Ammattipeda-sisältökokonaisuuden ammatillisen opetuksen kehittäjien avuksi. Sivustolla on kuvauksia tuoreista käytännön toimintamalleista.

Lasse Wallemaa Porin Winnovan aikuiskoulutuksesta on tehnyt pitkään työtä verkon hyödyntämisen ja erilaisten oppijoiden tukemisen kanssa. Hänen kiteytyksensä verkkoa hyödyntävälle opettajalle on napakka:

• Lähdetään liikkeelle siitä, mitä opiskelija jo osaa käyttää ja rakenetaan siitä eteenpän. 
• Tavoitteena rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöä, joka kulkee opiskelijan mukana eteenpäin. Oppija tekee itse. Ottaa välineet haltuunsa. 
• Opetellaan jakamaan ja jakamisen kautta koetaan verkoston ja ryhmän voima. 

Suunnittelun apuna voi käyttää myös apukysymyksiä (listan on laatinut Anne Rongas):
1. Mitä on tarkoitus oppia? (Opetussuunnitelma? Tutkintotavoite? Osasuoritus johonkin kokonaisuuteen?)
2. Millaiset työskentelytavat ovat tavoitteina?
3. Mikä motivoi opiskelijaa? Motivaatiolähteet.
4. Miten pitkän aikaa someympäristöä käytetään?
5. Käytetäänkö samaa ympäristöä useille ryhmille?
6. Ketkä osallistuvat someympäristössä näkyvästi toimintaan? (Onko mukana esimerkiksi useita ohjaajia, työelämän edustajia, muita toimijoita?)
7. Halutaanko someympäristö tarjota aktiivisesti myös hiljaisten seuraajien saataville?
8. Tuottavatko opiskelijat arvioitavia asioita someympäristöön? Millaisia? Onko arvioinnista (kriteereistä) olemassa kuvaus?
9. Toteutuksen avoimuus? Onko toteutukseen yhdistetty suljettuja osioita?
10. Osallistuvatko kaikki kohderyhmän opiskelijat työskentelyyn someympäristössä? (Opiskelijan/huoltajan suostumus.)
11. Rajoittavia tekijöitä, kuten oppilaitoksen normit (hyväksytyt ja ei-hyväksytyt verkkopalvelut, tekijänoikeuskysymykset), opiskelijoitten ikä, osallistujien tekniset taidot (tuen ja koulutuksen saatavuus)?

Suunnittelu kannattaa aloittaa piirtämällä tai muulla tavoin ulkoistamalla oma visio niin, että sen voi esitellä jollekin toiselle. Erittäin hyödyllistä olisi testata suunnitelmaa muutamalla opiskelijalla, vähintään kollegan kommentointia kannattaa pyydystellä.

Vinkkejä oppimisprosessin suunnittelusta verkkoympäristöön: diasarja ja video (Anne Rongas).

Miltä nyt tuntuu

- - - - - - - 

Tämä blogimerkintä tehtiin kokonaan puhumalla eli mobiililaitteen puheentunnistusta käyttäen, puheentunnistus muutti sanat tekstiksi ja välillä kuuli hieman väärin, kun ympärillä naurettiin.

- - - - - - - 

Vitsit hieman turhautunut olen kaupassa väsyttää pajula ollaan osan enempi kuin eilen vähän sekavalta paljon uutta ja mielenkiintoista täynnä mahdollisuuksia odota tulevaa minä olen niin iloinen sekaisin viikonloppu lähesty olen jyvällä haastetta riittää yle tampereen tai reittä